Hyppää pääsisältöön
Front page
9.5.2018
Tags:
5g
Valokuitu

5G – Nyt? Huomenna? Milloin? Mitä?

5g tulee vai tuleeko

Moni on saattanut huomata 5G:n monimuotoiset ”Tervetuloa”-toivotukset eri medioista. ”Hienoa!” –nyt sitä 5G:tä siis jo saa. Tai siis mitä saa? Mikä se 5G oikeastaan on? Miten se eroaa nykyisestä 4G:stä? Millä se toimii? Joko se oikeasti toimii? Moni miettiikin mielessään enemmän lauseita, jonka perään voi laittaa kysymysmerkin kuin lauseita jotka voisi päättää pisteellä.

Yritän tässä blogikirjoituksessa vastata joihinkin avoimiin kysymyksiin. Enkä voi samalla olla kertomatta 5G vs. Valokuitu -asetelmasta. Tiedän, se on ilmeistä, mutta kerron kuitenkin.

 

5G tulee vai tuleeko -artikkeli.jpg

 

Mikä on 5G?

5G:llä tarkoitetaan viidennen sukupolven uutta, paranneltua verkkotekniikkaa, joka käyttää 4G:stä poiketen millimetritaajuuksia. Näissä taajuuksissa päästään 4G:tä huomattavasti nopeampiin nopeuksiin. Käytännössä 5G:n nopeus voi olla 4-5 kertaa nopeampi kuin nopeimmassa 4G-verkossa (lte-verkko).


5G on laajemmassa käytössä vasta vuonna 2020

Todettakoon heti alkuun, että 5G ei ole vielä kaupallisesti käytettävissä. Et siis voi tilata 5G-verkossa toimivaa liittymää. Itseasiassa 5G-standardikaan ei ole vielä valmis. 5G-verkon taajuuksista on myönnetty testilupia ja pilotointia tehdään yritysten ja teleoperaattorien toimesta, myös Lounealla. 5G:lle osoitettavista taajuuksista päätetään maailmanlaajuisesti kuitenkin vasta vuonna 2019, jonka jälkeen 5G-verkot voidaan ottaa kaupalliseen käyttöön. Laajemmin 5G tulee käyttöön vuonna 2020 ja sen jälkeen. Silloin voidaan odottaa myös enemmän kaupallisia, kuluttajakäyttöön suunnattuja päätelaitteita.


5G-verkon toteutuksessa monia mutkia

5G tulee alkuvaiheessa käyttämään taajuuksia, joilla saavutetaan sama peittoalue kuin 4G-teknologialla. Alkuvaiheen jälkeen käyttöönotetaan 28GHz- ja 60GHz -taajuusalueet, jotka vaativat toimiakseen tiheästi asennetun tukiasemaverkon. Vasta tiheään asennetulla tukiasemaverkolla voidaan saavuttaa yli 10 000 Mb/s teoreettinen huippunopeus, joka mobiiliyhteyksissä aina jaetaan tukiasemaan yhteydessä olevien käyttäjien kesken (jaettu kapasiteetti). Voidaankin ajatella, että tukiasemia pitäisi olla lähes jokaisessa katuvalopylväässä, jotta 5G-verkon toimivuus kattaisi kaupunkialueet, joista katuvalopylväitä löytyy. Haja-asutusalueilla ja maaseudulla 5G:tä ei tulla kokemaan vielä vuosikausiin. Toteutuksessa huomionarvoinen seikka on myös, että rakennusten sisään pitää asentaa mobiilitukiasemia, sillä rakennuksien seinät tulevat aiheuttamaan ongelmia millimetritaajuuksien läpipääsyyn.


5G vaatii toimiakseen kattavan valokuituverkon

5G-tekniikka vaatii toimiakseen kattavan valokuituverkon, sillä jokaiseen tukiasemaan tarvitaan kiinteä, luotettava verkkoyhteys. Nyt voidaankin miettiä, että jos 5G-tukiaseman valokuidun kautta tuleva yhteys jaetaan useille talouksille ja laitteille, niin voiko se olla verrattavissa omakotitalon omaan valokuituliittymään, josta yhteys tulee vain oman kotisi ja perheenjäsentesi käyttöön.

5G-verkon puolelta voidaan siis alkuvaiheessa odottaa maksimissaan 2000 Mbit/s yhteysnopeutta, joka jaetaan usealle käyttäjälle. Valokuidun puolella tällä hetkellä nopein kuituyhteys kuluttajalle on 1000 Mbit/s ja yrityspuolella saatavana on jo 10 000 Mbit/s valokuituyhteys. Valokuitutekniikassa kapasiteetti on käytännössä rajaton ja jopa 100 Gbit/s nopeus on mahdollinen. Valokuitua voidaankin kiistämättä pitää maailman nopeimpana yhteytenä.

5G tulee varmasti tuomaan paljon uusia mahdollisuuksia teollisuuteen kuin myös kuluttajille. Me Lounealla haluamme olla aktiivisesti mukana toimialueemme elinvoiman ja liiketoimintojen kehittämisessä ja autamme asiakasta aina parhaan mahdollisen ratkaisun löytämiseksi, oli valinta sitten mobiiliyhteys, valokuitu tai molemmat.